Tekoäly tarjoaa salamana sisältöä, muotoiluja ja rakenteita, mutta vastuu niiden käytöstä kuuluu aina ihmiselle. Siksi viestijän on ymmärrettävä riittävästi tekoälyn toimintaa tunnistaakseen virheet, vinoumat ja riskit.
Viestijän rooli muuttuu
Tekoälyn tuoma tehostus näkyy viestijöiden arjessa työn nopeutumisena ja kapasiteetin kasvuna. Tekoäly on apuna muun muassa luonnosten tekemisessä, tiivistämisessä, kääntämisessä ja ideoinnissa. Samalla se muuttaa sitä, mihin viestinnän ammattilaisia organisaatioissa tarvitaan, ja millaisia taitoja viestijät tarvitsevat.
Haastattelimme sekä Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repoa että ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n koulutus- ja kehitysjohtaja Miia Rosenqvistia ja kysyimme, mitä uusia kyvykkyyksiä viestijä tarvitsevat tekoälyn aikakaudella.
”Uskon, että viestinnässä avautuu uusia tehtäviä vastuullisuuden, ihmisten välisen vuorovaikutuksen, johtamisviestinnän, ennakoinnin, turvallisuuden, varautumisen ja liiketoiminnan strategisen ytimen ympärille”, Siina Repo toteaa.
Myös Rosenqvist uskoo viestijän osaamisprofiilin kehittyvän kohti strategisempaa, analytiikkaa hyödyntävää ja eettisesti fokusoitua roolia.
Revon ja Rosenqvistin näkemyksiä yhdistää siis ajatus siitä, että viestijän työ ei missään nimessä katoa tekoälyn myötä, mutta se muuttuu kohti sitä mitä ei voi automatisoida: inhimillisyyttä, strategista ajattelua ja vastuun kantamista.
”Tekoäly on työkalu, eikä viestijän korvaaja”, Rosenqvist tarkentaa.
Katso tekoälyn läpi ja taakse
Tekoäly tuottaa sisältöä nopeasti ja runsaasti, jolloin viestijän vastuulla on varmistaa, että sisältö on paikkansapitävää, eettisesti kestävää ja organisaation arvojen mukaista. Repo korostaa viestintäammattilaisen roolia faktojen tarkastajana, maineen suojelijana ja päätöksenteon selittäjänä. Kun tekoäly tarjoilee sisältöä, muotoiluja ja rakenteita, vastuu niiden käytöstä kuuluu aina ihmiselle.
Viestijän on ymmärrettävä riittävästi tekoälyn toimintaperiaatteita tunnistaakseen virheet, vinoumat ja riskit. Samalla on osattava arvioida, milloin tekoälyä kannattaa käyttää ja milloin ihmisen harkinta on välttämätöntä. Avoimuus tekoälyn käytössä ei ole vain tekninen valinta, vaan osa luottamuksen johtamista.
Myös Rosenqvist painottaa eettisen ja kriittisen teknologialukutaidon merkitystä. Hänen mukaansa viestijältä vaaditaan yhä vahvempaa kykyä tunnistaa dis- ja misinformaatiota sekä ennakoida tekoälyn vaikutuksia luottamukseen ja brändiin.
Kasvata strategista osaamistasi
Kun tekoäly tehostaa viestinnän tuotantoa, viestijän työn painopiste siirtyy yhä vahvemmin strategiselle tasolle. Sisältöjen määrä kasvaa, mutta niiden arvo syntyy siitä, miten ne tukevat organisaation tavoitteita ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta.
Revon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että viestijältä edellytetään entistä syvempää liiketoiminnan ja päätöksenteon ymmärrystä sekä kykyä kytkeä viestintä osaksi organisaation kokonaisuutta.
”Viestijä on monessa organisaatiossa se, joka sanoittaa suunnan ja auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi asioita tehdään ja mitä tavoitellaan”, Repo täsmentää.
Myös Rosenqvist näkee strategisen osaamisen keskeisenä tulevaisuuden kyvykkyytenä. Viestinnän arvo ei hänen mukaansa synny yksittäisistä sisällöistä, vaan siitä, miten viestintä auttaa tekemään valintoja, suuntaamaan toimintaa ja rakentamaan luottamusta pitkällä aikavälillä.
Viestijän työn ytimeen nousevatkin valinnat, vastuu ja ymmärrys. Kyse ei ole pelkästään tehokkuudesta, vaan siitä, miten teknologiaa käytetään tukemaan strategiaa, arvoja ja luottamusta. Osaamisen painopiste siirtyy merkitysten rakentamiseen, kokonaisuuksien hahmottamiseen ja suunnan määrittämiseen, siis tehtäviin, joita ei voi automatisoida.
Suojele inhimillistä ajattelua
Tekoäly muuttaa myös työskentelyn rytmiä, ja on esitetty kysymyksiä, kiihdyttääkö se tahtia liikaakin. Viestinnän laatu kuitenkin perustuu siihen, että joku pysähtyy arvioimaan kokonaisuutta, yhdistämään asioita ja valitsemaan suunnan.
”Organisaatioiden on varmistettava, että kaikki pysyvät tahdin perässä, ja että inhimilliselle ajattelulle jää myös aikaa”, Repo sanoo.
Rosenqvistin mukaan erityisesti nyt viestijän työssä korostuvat empatia, luova ajattelu ja vuorovaikutustaidot. Hänen mukaansa juuri nämä muodostavat viestijän tulevaisuuden supervoiman – kyvyn kohdata ihmiset, tulkita tilanteita ja rakentaa ymmärrystä silloin, kun teknologia ei siihen pysty.
Hyödynnä dataa ja analytiikkaa
Neljänneksi kyvykkyydeksi Rosenqvist nostaa datalukutaidon ja analytiikkaosaamisen. Viestijöiltä odotetaan yhä vahvempaa kykyä tulkita dataa, ymmärtää vaikuttavuutta ja hyödyntää mittareita viestinnän päätöksenteon tukena. Tämä edellyttää myös talousymmärrystä ja kykyä nähdä viestinnän vaikutukset osana laajempaa kokonaisuutta.
Juuri tässä kokonaisuudessa tekoäly voi parhaimmillaan toimia viestijän tukena. Se auttaa analysoimaan tietoa, tunnistamaan ilmiöitä ja tekemään näkyväksi viestinnän vaikutuksia. Rosenqvist korostaa kuitenkin, että teknologian hyödyntäminen edellyttää kontekstuaalista osaamista eli kykyä muotoilla tekoälylle oikeat kysymykset, arvioida sen tuottamien vastausten käyttökelpoisuutta ja tehdä lopulliset tulkinnat itse.
Ajattelu, empatia ja kokonaiskuva ratkaisevat
Tekoäly ei vähennä viestinnän merkitystä, vaan tekee siitä entistä strategisempaa. Mitä enemmän teknologia hoitaa rutiineja, sitä tärkeämmäksi nousee viestijän kyky nähdä pidemmälle, yhdistää data ja ihmiset sekä sanoittaa suuntaa epävarmuuden keskellä. Vaikka viestinnän työkalut muuttuvat, sen perustehtävä säilyy. Tulevaisuuden viestijän osaaminen tiivistyy strategiseen ajatteluun, empatiaan, kontekstien ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen – taitoihin, joita ei voi automatisoida.